Liikunta ja stressi voivat toimia hyvin yhdessä, kun liikunnan määrä ja teho suhteutetaan omaan jaksamiseen. Jos olet kuitenkin jo valmiiksi kovilla, kaikkein rankin hikitreeni ei välttämättä ole juuri sillä hetkellä paras vaihtoehto. Jos työt stressaavat, parisuhde stressaa, jatkuva kiire painaa päälle ja voimat ovat ihan lopussa, kannattaa pysähtyä miettimään, millaista liikuntaa kehosi ja mielesi juuri nyt tarvitsevat. 

Stressi ja liikunta voivat siis toimia hyvin yhdessä, jos osaat liikkua oikealla tavalla suhteessa jaksamiseesi. Liikunta voi helpottaa oloa ja tuulettaa päätä, mutta kovatehoinen harjoittelu on samalla fyysistä kuormitusta. Jos olet henkisesti ja fyysisesti ihan loppu, ratkaisu ei välttämättä ole entistä kovempi treeni, sillä se kuormittaa kehoasi entisestään, ja yleensä on vain ajan kysymys koska kamelin selkä katkeaa.

Pakkolepokaan ei kuitenkaan ole automaattisesti paras ratkaisu, vaan liikkuminen kannattaa suhteuttaa omaan vointiin. Liike tekee monelle hyvää lääkettä myös stressaavassa elämäntilanteessa. Olennaista on löytää sellainen määrä ja teho, joka tukee hyvinvointiasi eikä lisää jo valmiiksi suurta kokonaiskuormitusta. 

Stressi ja liikunta – milloin treeni kuormittaa liikaa?

Stressi ja liikunta vaikuttavat molemmat kehon kokonaiskuormitukseen, joten treeniä kannattaa tarkastella suhteessa kaikkeen muuhun elämässä tapahtuvaan. Jos kärsit pitkään jatkuneesta stressistä ja palautuminen on jäänyt vähäiseksi, tavallista kevyempi harjoittelu voi olla hetkellisesti järkevämpi vaihtoehto kuin jatkuva hikirääkki. 

Jos stressaantunut keho lähtee kuormittamaan itseään vääränlaisella liikunnalla, voi seinä tulla vastaan nopeasti, ja toipuminen voi viedä kauan.

On kuitenkin hyvin yleistä, että ihminen lähtee tuulettamaan päätään lenkkipolulle tai kuntosalille, vaikka fyysisesti paukkuja kovaan treeniin ei juuri sillä hetkellä olisi. Jos tähän vastataan aina vain lisäämällä treeniä, oravanpyörä on helposti valmis: lisää treeniä, lisää kuormitusta, lisää väsymystä ja entistä heikompi olo.

Liikunnan jättäminen kokonaan pois ei silti yleensä ole tarpeen. Oikein mitoitettu liikunta voi tukea mielialaa ja hyvinvointia sekä tarjota hengähdyshetken stressaavaan arkeen. Kannattaakin huomioida muutama asia, jotta liikunta tukisi hyvinvointiasi eikä päinvastoin lisäisi kuormitusta.

Palauttava liikunta stressaantuneena

Palauttava liikunta voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun kova treeni tuntuu lisäävän väsymystä eikä keho tunnu palautuvan normaalisti. Stressaantuneena kaikkea liikuntaa ei tarvitse lopettaa – sen sijaan treenejä kannattaa keventää oman voinnin mukaan. 

Jos olet hyvin stressaantunut, voit suosia esimerkiksi:

• ulkoilua
• rauhallista kävelyä
• joogaa
• rentoutusharjoituksia
• venyttelyä
• ylämäkikävelyä riittävillä tauoilla
• muuta kevyttä ja palauttavaa liikuntaa. 

Jos kuntosaliharjoittelu tuntuu hyvältä, sitäkään ei tarvitse automaattisesti jättää kokonaan pois. Treeniä voi tarvittaessa keventää, pitää harjoituksen suhteellisen lyhyenä (treenin kesto 30-45min) ja jättää sarjojen väliin kunnolla palautumisaikaa (2-3 minuuttia). 

Myös riittävä ravinto tukee kehon palautumista. Treenin jälkeen voi juoda esimerkiksi palautumisjuomaa, jossa on mukana hiilareita tai ottaa erikseen riisikalluja tai banaanin.

Voit treenata vain niin kovaa, mistä kehosi palautuu.

Mitä stressaantuneen kannattaa huomioida treenissä?

Stressi ja palautuminen kannattaa ottaa huomioon myös silloin, kun suunnittelet treenin tehoa ja kestoa. Mitä enemmän muuta kuormitusta elämässä on, sitä tärkeämpää on tarkkailla omaa jaksamista ja sitä, palaudutko harjoittelusta normaalisti. 

Liikunnan aikana nouseva kortisoli on merkittävässä roolissa kun tutkitaan liikunnan aiheuttamia muutoksia kehossamme. Kortisoli nousee aina treenin aikana, ja mitä pidempään treeni kestää, sitä enemmän kortisolitasot nousevat. Liian kauan kestävä treeni voi olla rasite keholle jo tästäkin syystä, varsinkin jos stressitaso (kortisoli) on muutenkin korkealla.

Jos kärsit pitkään jatkuneesta stressistä ja huomaat palautumisesi olevan heikkoa, kaikkein pisin ja kovatehoisin harjoitus ei välttämättä ole juuri siinä tilanteessa paras valinta. Sen sijaan kuntosaliharjoittelua voi keventää ja lyhentää sekä pitää kunnolliset palautukset liikkeiden ja sarjojen välissä. Se antaa hyvän boostin aineenvaihdunnalle, mutta ei nosta kortisolitasoja liian ylös pitkäksi aikaa.

Jos siis haluat lähteä nostamaan rautaa ja hakemaan mielenrauhaa salilta, kuuntele ennen kaikkea omaa jaksamistasi. Liikkeet kannattaa tehdä pitkillä 2-3 minuutin palautuksilla, suosia isoja liikkeitä ja pitää treeni tarpeeksi lyhyenä, noin 45 minuutin pituisena. Treenin jälkeen muista myös syödä riittävästi, jotta kehosi saa palautua. 

Stressi ja palautuminen – rauhoita myös kehoa ja mieltä

Stressi ja palautuminen eivät ratkea pelkästään treeniohjelmaa muuttamalla. Stressaantunut keho ja mieli tarvitsevat myös rauhoittumista, ja hengitysharjoitukset voivat olla yksi helppo tapa ottaa pieni rentoutumishetki kiireiseen arkeen. 

Paras teko, jota stressaantuneelle keholle ja mielelle voit tehdä, on hakeutua muutaman kerran päivässä omaan rauhalliseen tilaan, laittaa silmät kiinni ja hengitellä syvään. Vedä keuhkot täyteen ilmaan, pidätä hetki hengitystä ja puhalla rauhallisesti ulos. Mitä hitaammin, sen parempi. Voit laittaa herätyksen puhelimeesi 5-6 minuutin päähän, jottei sinun tarvitse vilkuilla kelloa jatkuvasti.

Rauhallinen hengitys voi auttaa hetkellisesti rauhoittumaan ja vähentämään koettua stressiä. Kun saat tasoitettua stressitasojasi, kehosi alkaa taas sietämään hikiliikuntaakin paremmin. Tarkoituksena ei siis ole vältellä hikiliikuntaa loputtomiin, vaan suhteuttaa harjoittelu siihen, mitä kehosi ja mielesi juuri siinä elämäntilanteessa kestävät. 

Yhteenveto – suhteuta liikunta omaan jaksamiseesi

Liikunta ja stressi voivat sopia hyvin yhteen, mutta kovempi ei ole aina parempi. Jos elämä kuormittaa jo valmiiksi paljon, suosi tarvittaessa kevyempää ja palauttavaa liikuntaa, huolehdi riittävästä ravinnosta ja anna itsellesi myös aikaa levätä. Kun jaksaminen ja palautuminen paranevat, voit lisätä harjoittelun kuormittavuutta vähitellen

Muista ennen kaikkea tämä: voit treenata vain niin kovaa, mistä kehosi palautuu.