Suorittaminen voi hiipiä myös hyvinvointiin yllättävän huomaamatta. Ulospäin kaikki voi näyttää hyvältä: liikut säännöllisesti, syöt hyvin, nukut riittävästi ja pidät kiinni terveellisistä elämäntavoista. Silti olo voi olla väsynyt, kuormittunut tai jatkuvasti sellainen, että pitäisi tehdä vielä vähän enemmän tai paremmin. 

Hyvinvointia tukevien asioiden ei pitäisi muuttua uudeksi suorituslistaksi. Jos treeni, ruokavalio, uni ja jopa palautuminen alkavat tuntua asioilta, joissa täytyy onnistua täydellisesti, voi olla hyvä pysähtyä miettimään, tukeeko tekeminen enää oikeasti omaa hyvinvointia. 

Tämän päivän suorituskeskeisessä maailmassa moni lähtee suorittamaan hyvinvointia, jolloin näennäisesti kaikki elämäntavat voivat tukea hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja. Kuitenkin tällainen suorittaja voi tuntea itsensä väsyneeksi ja uupuneeksi, ja paineet voivat kasvaa pinnan alla. Ulospäin kaikki näyttää hyvältä: unta tulee riittävästi, treenataan 3–5 kertaa viikossa ja ruokapuoli näyttää moitteettomalta. Mutta jos silti väsyttää ja tuskastuttaa, jossain mättää – mutta missä? 

Mitä hyvinvointi oikeastaan on?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita, eikä sitä voi mitata vain ulkonäöllä, treenimäärillä tai ruokavalion täydellisyydellä. Myös oma kokemus jaksamisesta, toimintakyvystä ja elämässä viihtymisestä on tärkeä osa kokonaisuutta.

Hyvinvointi voidaan käsittää monella eri tapaa. Joillekin se tarkoittaa pelkkää timmiä ulkokuorta, toiselle se voi tarkoittaa lähinnä onnellisuutta. Itse miellän hyvinvoinnin tilaksi, jossa olo on pääosin energinen – kaikilla on toki huonoja päiviä – stressiä on, muttei jatkuvasti liikaa, mieli tuntuu kirkkaalta ja arjessa riittää voimavaroja. Ulkoisesti keho on sellainen, jossa on hyvä olla, ja jota jaksat hyvin liikuttaa. Olo on voimakas, elinvoimainen ja toimintakykyinen.

Hyvinvoinnin osa-alueet tarvitsevat tasapainoa

Hyvinvoinnin osa-alueet eivät ole toisistaan irrallisia. Ravinto, uni, palautuminen, liikunta, stressi ja henkinen hyvinvointi muodostavat kokonaisuuden, jossa yhden osa-alueen kuormitus voi vaikuttaa siihen, miltä koko arki tuntuu. 

Tämä kaikki edellyttää jonkinlaista tasapainoa. Ravinto, riittävä uni ja palautuminen, liikunta, stressi ja henkinen hyvinvointi vaikuttavat kaikki kokonaisuuteen. Niiden tarvii olla balanssissa. Mutta jos näitä lähtee suorittamaan tai stressaamaan liikaa, heilahtaa tasapaino stressin puolelle, jolloin mikään ei sitten enää toimikaan optimaalisesti.

Suorittaminen voi näkyä myös terveellisissä elämäntavoissa

Terveelliset elämäntavat eivät automaattisesti tarkoita sitä, että voisit hyvin. Jos jokainen ateria, treeni, askelmäärä ja nukuttu tunti muuttuu asiaksi, joka pitää suorittaa oikein, voi hyvinvointia tukevasta tekemisestä tulla myös kuormittavaa. 

Ulospäin voi näyttää siltä, että kaikki on viimeisen päälle kunnossa. Treenaat 3–5 kertaa viikossa, syöt “moitteettomasti”, huolehdit unesta ja teet kaiken niin kuin pitäisi. Mutta jos samalla stressaat siitä, että treeni jää väliin, ruokavalio ei mene täydellisesti tai et saa joka yö tiettyä määrää unta, kannattaa ehkä kysyä itseltään: tukeeko tämä enää mun hyvinvointia vai olenko alkanut suorittaa sitä?

Hyvinvoinnissa enemmän ei aina tarkoita parempaa. Joskus se kaikkein “terveellisin” valinta voikin olla suunnitelmasta joustaminen, lepääminen tai sen hyväksyminen, ettei kaikkea tarvitse tehdä täydellisesti. 

Kiireinen arki tarvitsee myös palautumista

Arjen hyvinvointi ei rakennu pelkästään treeneistä, ruoasta ja yöunesta. Jos päivät ovat täynnä työtä, perhettä, aikatauluja ja jatkuvaa tekemistä, myös pienille hengähdyshetkille kannattaa jättää tilaa. 

Jos elää kiireistä arkea tai ruuhkavuosia, päivät ovat usein hektisiä ilman yhtäkään palauttavaa hengähdyshetkeä. Kun päivän aikana mennään paikasta ja tehtävästä toiseen ilman taukoja, olo voi muistuttaa iltaan mennessä kulunutta sähköjänistä. Tähän kun laitetaan vielä hikitreeni päälle, niin avot – ei ehkä tarvitse ihmetellä, jos olo tuntuu seuraavana aamuna väsyneeltä, vaikka takana olisi ihan kohtuulliset yöunet. 

Kun hyvinvointia lähtee suorittamaan, unohtuvat helposti ne arjen palauttavat hetket. Ne hengähdystauot, jolloin voimme laittaa silmät kiinni, hengittää rauhallisesti tai vaan olla. Päivän kokonaiskuormituksella on merkitystä, eikä palautumista tarvitse ajatella pelkästään asiana, joka tapahtuu yön aikana nukkuessa. 

Jos stressihormoni kortisolin käyrä päivän aikana on nousujohteinen ilman yhtäkään notkahdusta, ei kropalle välttämättä riitä 8 tuntia palautumiseen, jonka nukumme yöllä. Puhumattakaan vähemmistä yöunista.

Mikä vähentää suorittamista arjessa?

Suorittamisen vähentämisessä ei tarvitse laittaa koko elämää uusiksi. Pienikin joustavuus omissa hyvinvointirutiineissa voi auttaa huomaamaan, ettei jokaisen päivän tarvitse näyttää täydelliseltä treeni- ja ruokavaliopäivältä. 

Ota päivään pieniä palauttavia taukoja. Ne voivat olla vaikka 10 minuutin mittaisia, mutta mitään tiettyä aikaa ei tarvitse suorittaa. Pääasia on, että päivässä on välillä hetkiä, jolloin pysähdyt etkä yritä samalla saada jotakin aikaiseksi. 

Valitse liikuntamuoto oman elämäntilanteesi ja jaksamisesi mukaan. Oikein stressaavina tai kuormittavina kausina voit tarvittaessa pitää liikkumisen kevyempänä, lyhentää treenejä tai vähentää niiden määrää. Toisena päivänä kovempi treeni voi tuntua juuri oikealta, toisena päivänä kävely tai lepo voi olla parempi ratkaisu. Kaikkea ei tarvitse tehdä kalenteriin kirjoitetun suunnitelman mukaan hinnalla millä hyvänsä.

Syö hyvin ja laadukkaasti, mutta ilman turhaa stressiä. Hyväksy se, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä voidaksesi hyvin. Vaa'an lukema tai rasvaprosentti ei yksin määrittele hyvinvointiasi – myös sillä, millainen olo sinulla on ja miten jaksat omassa arjessasi, on merkitystä. 

Osaatko kuunnella itseäsi vai suoritatko suunnitelmaa?

Suorittaminen näkyy usein juuri siinä, kuinka vaikeaa omasta suunnitelmasta on joustaa. Jos yhden treenin väliin jättäminen tai suunnitellusta ruokailusta poikkeaminen aiheuttaa valtavasti huonoa omaatuntoa, voi olla hyvä pysähtyä miettimään omaa suhtautumista hyvinvointiin. 

Oletko huomannut itse alkaneesi suorittaa hyvinvointia, vai onko sinun helppo pitää eri osa-alueet balanssissa? Osaatko kuunnella omaa oloasi ja valita iisimmän treenin rankemman sijaan silloin, kun sitä tarvitset? Vai teetkö kalenteriin kirjatun treenin no matter what, vaikka kroppa ja mieli huutaisivat sinä päivänä lepoa? 

Minäkin suoritin hyvinvointia

Hyvinvoinnin suorittamisen tunnistaminen ei aina ole helppoa silloin, kun on itse keskellä sitä. Tiedän tämän myös omasta kokemuksestani. 

Muutama vuosi sitten minäkin suoritin hyvinvointia, ja näin jälkikäteen ajatellen keskityin vääriin asioihin. En kuunnellut kehoani tarpeeksi, vaikka se olisi oman kokemukseni mukaan tarvinnut enemmän lepoa ja vähemmän suorittamista. 

Kun lopetin hyvinvoinnin jatkuvan suorittamisen ja aloin kuunnella itseäni paremmin ja sitä kautta selätin myös väsymyksen ja uupuneen olon. Se opetti mulle ennen kaikkea sen, ettei hyvinvointi tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla jatkuvasti täydellisesti hallinnassa. 

Yhteenveto

Suorittaminen voi hiipiä myös niihin asioihin, joiden tarkoitus on auttaa meitä voimaan paremmin. Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita täydellistä ruokavaliota, täydellistä treeniviikkoa tai sitä, että kaikki hyvinvoinnin osa-alueet olisivat jatkuvasti täydellisessä balanssissa.

Arjen hyvinvointi rakentuu myös joustamisesta, levosta ja palautumisesta. Joskus hyvinvointia tukeva teko on treeni ja ravitseva ateria – ja joskus se voi olla suunnitelmasta joustaminen, iisimpi päivä ja lupa ihan vaan olla.